Welcome to FOXX

LATEST NEWS

VENÄJÄ - BISNES JA MYYNTI NYT Seminaari torstaina 30.3.2017 klo 9:30 -12

VENÄJÄ - BISNES JA MYYNTI NYT Seminaari torstaina 30.3.2017 klo 9:30 - 12 on uusi ja tarkoitettu vientiyrityksille Venäjän muuttuneessa tilanteessa. Yrityksille esitellään parhaimmat mahdollisuudet ja kohteet omien tuotteiden, laitteiden ja valmisteiden myymiselle ja viennille Venäjälle nyt ja lähivuosina. Venäjän viennin rakenteessa on tapahtunut isoja muutoksia. Kuluttajatuotteiden osuus vähenee. Teollisuuden tuotteiden  ja infran rakentamisen teknisten laitetoimitusten osuus lisääntyy. Painopiste siirtyy henkilötason kulutushyödykkeistä teollisiin investointitavaroihin. Kulutusjuhlat ja ”kerskaostot” esimerkiksi maailman urheiluseuroihin ja luksusjahteihin ovat pääpiirtein ohi. Venäjällä on välttämätön  tarve teollisuuden ja infrastruktuurin järjestelmien modernisointiin. Kehityslinjalle on poliittisen valtiojohdon halu, tarkoitus ja resurssit. Aloitus on alhaiselta jälkeenjääneeltä tasolta. Investointimäärät ja –tarpeet ovat erittäin suuret. Suomen teollisuuden valmistuskohdistuu nimenomaisesti investointituotteisiin, infraan  ja teollisuuden tarvitsemiin laitteistoihin. Asetelma luon Suomen yrityskentälle huomattavan lupaavia bisnesmahdollisuuksia Venäjälle. Kulutustavaroien tuotannossa ja vähittäisjakelijana Suomen teollisuus on marginaalinen.

SEMINAARIN RAKENNE

Seminaari koostuu 450 diakuva-esityksestä selostuksineen .  Sisältö on kohdennettu yritysten liiketoimintoja varten.

Seminaari on ryhmitelty yhdeksään osioon:

1. ASETELMA VENÄJÄLLÄ LIIKETOIMINNAN MUUTOSVAIHEESSA

2. RAKENTEET, KOKOLUOKAT JA MUUTOSTEKIJÄT VENÄJÄLLÄ

3. KYSYNNÄN SUURMUUTOKSET VENÄJÄLLÄ SIIRTYMÄVAIHEESSA

4. ORGANISOINTI JA JÄRJESTELYT VENÄJÄN BISNESTÄ VARTEN

5. OMAN LIIKETOIMINNAN TARKKA KOHDENTAMINEN VENÄJÄLLÄ

6. KÄYTÄNNÖT JA MENETELMÄT VENÄJÄN LIIKETOIMINNASSA

7. TÄRKEÄT LIIKETOIMINTAKOHTEET VENÄJÄLLÄ NYT JA JATKOSSA

8. MYYNNIN, VIENNIN JA PAIKALLISEN BISNEKSEN JÄRJESTELY

9. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET LIIKETOIMINTAA VARTEN

ASETELMA VENÄJÄLLÄ  YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN KANNALTA

Venäjä on ja pysyy Suomen naapurimaana. Pinta-ala on maailman suurin ja kahdella mantereella, väestö 145 miljoonaa ja 80% asuu Euroopan puolella. Liiketoiminnan lähtötaustana on valtion hajoaminen, talous- ja yhteiskuntajärjestelmän vaihtuminen, teollisuuden ja infrastruktuurin alhainen taso sekä itse väestön alhainen elintaso ja ostovoima. Venäjän väestöstä puolet eli yli 70 miljoonaa asukasta, tärkeät kaupungit ja ydinteollisuus ovat  suuren kaupunkikolmion sisällä: Pietari – Novosibirsk- Rostov. Tämä on Venäjän liiketoiminnan ja teollisuuden alueellisesti ”kova ydin”, ja länsiyritysten kannalta tärkein alue. Kolmion sisällä on myös huipputärkeä Moskovan seutu 20 miljoonaa ja ympäröivä Venäjän Keskinen Piiri 40 miljoonaa asukasta. Öljy-, kaasu- ja petroteollisuus ovat ylivoimaisessa asemassa. Venäjällä on valtavat maailmanluokan monipuoliset raaka-ainevarat mutta hyödyntämisaste on heikko. Sen parantamiseksi tarvitaan erittäin paljon laite- ja laitosinvestointeja. Kevyt teollisuus on lähes olematonta: se on yksinkertaisesti rakennettava miltei kokonaisuudessaan Venäjälle.

Väestön tarpeet 1990-luvulta alkaen Neuvostoliiton hajoamisen ja kommunismin suunnitelmatalouden romahtamisen jälkeen kohdistuivat  (1) länsimaisiin kuluttajatuotteisiin ja elintarvikkeisiin, (2) oman asumistason paranteluun ja (3) oman auton ja erikoisesti länsiauton hankintaan. Tämä perustarpeiden tyydyttäminen on tavallaan ohi. Siirtymä on teollisuuden ja infrastruktuurin uusimista kohden:  jättihanke ja jatkuu kauan. Rahoitus tulee suurten luonnonvarojen suorasta myynnistä ja hyödyntämisestä teollisuusyritysten kautta. 

Rakennusteollisuus (construction industry) on bruttokansantuotteesta 6%  ja työllistää 6  miljoonaa henkilöä. Tärkeät segmentit ovat öljy- ja kaasuteollisuuden rakentaminen, asuntorakentaminen, silta- ja tunnelityöt, katu- ja tieverkko, kaupan ja julkissektorin hankkeet ja infra. Suurimman ”top-5”  rakennusyhtiön yhteinen markkinaosuus on 45 % kun mukana on 20 suurinta yritystä. Rakennussektori on pirstaleista ja alan yritykset keskittyvät omille maantieteellisille seuduilleen ja erikoisaloilleen. Rakennusteollisuudessa on 218.000 yritystä ja niistä 98% eli 214.000 pk-yritystä ja vastaavasti  loput 2% eli 4.000 suurta yritystä. Rakennusteollisuus on tärkeä laite- ja materiaaliostaja länsimaista. Asuntokanta perustuu kerrostaloasumiseen, kerrostalokortteleihin ja mikropiireihin, joissa jopa 100.000 asukasta. Rakennukset ja asunnot luovutetaan ostajille puolivalmisteina eli betonipintaisina ilman varustelua, kiintokalusteita ja pinnoitteita. Asuntoja rakennetaan noin 90 miljoonaa kerrosneliötä vuodessa eli lähes miljoona asuntoa vuosittain. Asuntokanta on  50 miljoonaa huoneistoa ja yleistaso alhainen. Kaukolämpö yleinen, energiankäyttö tuhlailevaa. Remonttifirmojen osuus on tärkeä: asunnonostajan täytyy itse järjestellä lopputyöt.  Kysyntä on suurta  länsimaisille laitteille ja materiaaleille.

KAUPUNGIT JA BISNES; Venäjän 250 suurimmassa teollisuuskaupungissa on 72 miljoonaa asukasta, puolet väkiluvusta. Kyseessä on länsiyritysten näkökulmasta Venäjän liiketoiminnan kovin ydinkohde: teollisuuden ja liiketoimintojen  ylivoimaisesti suurin osa. 150 suurinta kaupunkia ryhmittyvät seuraavasti:  1) suurkaupungit Moskova 12  ja Pietari 5 miljoonaa asukasta, 2) miljoonakaupungit  15 kaupunkia kussakin yli miljoona asukasta, 3) kokoluokan 0,1-1,0 miljoonaa asukasta 35 kaupunkia, ja 4) puolen miljoonan ryhmän 100.000-500.000 asukkaan 100 kaupunkia. Näissä 150 kaupungissa asuu 65 miljoonaa asukasta.  Venäjän sadanneksi (100.) suurimman kaupungin koko on 200.000 asukasta eli noin Tampereen tai Turun kaupungin kokoinen. Kaupunkien sijainti Suomesta katsoen on lähinnä Moskovasta itään ja kaakkoon: ”Venäjä alkaa vasta Moskovasta”.

Venäjän 18 merkittävän teollisuus- ja bisnessektorin yhteinen liikevaihto on 850 miljardia euroa vuodessa, kun mukaan lasketaan kunkin sektorin kymmenen suurinta yritystä eli yhteensä 180 yhtiötä. Kussakin yhtiössä on kymmenittäin ja jopa sadoittain erilaisia tytär- ja alayhtiöitä ja tuotantolaitoksia. Tällöin pelkästään näiden yhtiöiden yksiköiden määrä on tuhansissa. Osto- ja hankintatoimi eli ”prokurementti” on pitkälti keskittynyttä ja noudattaa yhtenäisiä menettelytapoja. Hankintayksiköistä on tarkat yhteydenpitotiedot  ja osto- ja myyntimenetelmät selostetaan myyjille ja tuotteitaan tarjoaville:  tärkeä seikka länsimaisten  yyjätahojen kannalta.

Suurin teollisuussektori on öljy-, kaasu- ja petrokemian teollisuus. Sen kymmenen suurimman yrityksen liikevaihto on reilusti yli 500 miljardia euro/vuosi. Sektorin kuusi suurinta yritystä ovat  Gazprom (kaasu) , Rosneft,  Lukoil,  Rosneft, Gazprom Neft (öljy), Surgutneftegas ja Tatneft. Näiden kuuden yhtiön liikevaihto 480 miljardia euroa  vuodessa ja työntekijämäärä 850.000 henkilöä. Yhtiöiden maksukyky on erinomainen ja länsihankinnat erittäin suuret. Kyseessä on Venäjän teollisuuden ja liiketoiminnan kaikkein kovin ydin. Kukin yritys koostuu sadoista erilaisista laitoksista, joiden ostotoimi on yhteneväistä.  

Konepajateollisuuden kymmenen suurimman yrityksen liikevaihto on 53 mrd e/v ja viisi suurinta: Rostec, Almaz , United Aircraft, United Shipbuilding ja Avtovaz. Terästeollisuus  on 50 mrd e/v ja viisi suurinta Evraz, NLMK, Severstal, MMK ja USM.

Metsäteollisuus on toimialoista vasta seitsemästoista ja pieni 6 miljardia euro/v. Sektorin viisi suurinta: Ilim-IP, Mondi,  Ilim-Timber, Segezha ja Sveza.  Metsäteollisuudessa kemiallisen ja mekaanis-kemiallisen puunjalostusteollisuuden osuus on alhainen 21%.  Vertailumaissa Suomi, Ruotsi, Kanada ja USA jalostusaste on luokkaa 80%. Venäjällä on maailman suurimmat metsävarat  noin 22%. Metsävarantojen käyttö ja jalostusasteen nosto edellyttävät massiivisia laite- ja laitosinvestointeja: hyvin merkittävää tuotetarjontaa on Suomessa.

Länsiyrityksiä Venäjällä on tuhansittain. 50 suurimman länsiyrityksen myynnin arvo Venäjällä on noin 85 miljardia euroa vuodessa. Venäjällä toimivat länsiyritykset ovat merkittäviä muiden länsiyritysten tuotteiden ostajia. Kaupankäynti niiden kanssa on samanlaista kuin länsimaissakin. Suomalaisista yrityksistä on ”Top-50” listalla mukana suurimpana sijalla 46 Nokian Renkaat. 

Kevyen teollisuuden osuus yksi prosenttia on alhainen ja suuri ongelma Venäjällä. Syyt ovat historialliset: keskittyminen raskaaseen teollisuuteen ja teollis-sotilaalliseen valmistukseen. Kevyt teollisuus on rakennettava kokonaisuudessan uusinvestointeina: elintarvike-, elektroniikka-, laitevalmistus-, tekstiili ja vaatetus- ja lääketeollisuus sekä vastaavat. Näillä aloilla on jatkunut pitkään valmiiden tuotteiden länsituonti: muutos käynnistyy mittavila tuotantolaitteistojen hankinnoilla länsimaista. Länsiyritysten osuus tulee olemaan keskeinen: omaa osaamista Venäjällä ei ole lähimainkaan riittävästi. Kevyt teollisuus on suuri työllistäjä toisin kuin öljy-, kaasu- ja petroteollisuus. Sekä kevyt teollisuus että öljy-, kaasu- ja petrokemian teollisuus ovat teknologiaintensiivisiä vaatien  paljon korkeatasoisia laitteistoinvestointeja.

Työvoiman määrällä arvioiden teollisuusalojen ja yritysten koko Venäjällä on:  rakennusteollisuus 5,5 miljoonaa, kemianteollisuus  770.000 sekä kaivos- ja metallurgiateollisuus 1,1 miljoonaa työntekijää. Yhtiötasolla Gazprom 405.000 työntekijää, Rosatom 250.000, United Shipbuilding 80.000, Evraz 100.000 ja Rusal 76.000 työntekijää. Venäjän koko työvoima on noin 75 miljoonaa henkilöä, puolet väestöstä. Venäjän teollisuusyhtiöt ovat tyypillisesti suuria kooltaan. Niillä kaikilla on koko ajan laitehankintaa länsimaista, sekä uusinvestointeihin että modernisointiin ja ylläpitoon.

Autoteollisuudessa jatkavat perinteiset venäläiset Avtovaz, Gaz ja Kamaz. Hallitsevaksi tekijäksi ovat tulleet läntiset 15 autovalmistajaa kokoonpanotehtaillaan Venäjällä: Toyota, GM, VW, Ford, Nissan, Hyundai, Peugeot, Mitsubishi, jne. Sen lisäksi autoteollisuuden komponenttitehtaita ovat käynnistäneet yli sata länsiyritystä kuten Magna, Bosch, Lear, Siemens, Faurecia, Visteon, Nokian, BASF, Autoliv, Bekaert, Pilkington jne. Autoteollisuus on suuri laite- ja materiaaliostaja länsimaiden valmistajilta. Ostotoiminta on tasaisen jatkuvaa.

Vähittäiskauppa on kehittynyt nopeasti, konsolidoitunut ja ketjuuntunut. Modernit hypermarketit, supermarketit, tavaratalot ja shopping mall -tyyppiset ostosparatiisit ovat yleisiä. Vähittäiskaupan markkinaosuudeltaan suurimpia ovat Magnit, X5, Auchan, Dixy, Metro, Lenta, Okey, Mvideo, Leroy Merlin, Azbuka, jne. Tavaratarjonnasta ei ole enää pulaa! Suurimmat tukkukaupat ovat Megapolis, Katren, Protek, Merlion,  jne. Kymmenen suurimman vähittäisketjunmyynnin arvo on noin 60 miljardia euroa vuodessa ja vastaavasti kymmenen suurimman tukkukaupan 35 miljardia euroa vuodessa. – Sekä vähittäiskauppa että tukkusektori haluavat yleensä tehdä länsihankintansa ”valmiiksi maahan tullattuina”. Esimerkiksi suomalaisen tavaratoimittajan kannalta tällainen järjestely lisää merkittävästi omaa kilpailuetua: järjestely sinänsä on varsin helppoa.

Bisneksen järjestelyn perusasia on paikallisen toimintatavan päättäminen. Yhtiömuotoina joko OOO tai ZAO ja harvoin OAO. Yhteisyritykset  ja edustustot ovat menneitä aikoja. Myyntitoimistot ja haaraosastot ovat yleisesti käytössä. Maahantuonnin ja tullauksen voi  joko järjestää itse tai ulkoistaa. Kirjanpito ja taloushallinto on arkipäiväistynyt länteen sovellettavaksi , rutiinia.

Myynnin sopimuslausekkeet, toimitusehdot ja erityisesti maksulausekkeet on laadittava oma etu varmentaen. Byrokratialla ja muotoseikoilla on oma vaikutuksensa. Sopimusten on oltava kirjallisia, täytettävä määrämuodot,  allekirjoitettuja ja leimattuja sekä niiden sisältö on etukäteen tarkistettava. Liikepartnereiden valinta on tehtävä huolellisesti riskien välttämiseksi. Henkilötason myynnillä, henkilösuhteilla ja ”meidän kollektiivilla” on suurempi merkitys kuin länsimaissa. Tuotesertifikaattina on Venäjän GOST-R ja se vaaditaan valtaosassa tuotteista. Erilaiset myyntisymposiot  ovat tehokkaita teollisuus- ja teknologiansektorin myynnissä. Markkinoinnissa ja mainonnassa korostetaan ”korkeaa profiilia”. Internetin merkitys on suuri: myyjän tuotetarjonta, toiminta, yritys, referenssit ja sertifikaatit. Venäjän kieli ja kyrilliset kirjaimet  käytössä,   muuten ylivoimaisesti englanti.

Agentti-, jakelija- ja maahantuojajärjestelyt ovat kuten länsimaissa. Työvoiman vuokraus ja liiketoimintayksiköiden ulkoistaminen ”vuokrausperusteisesti”  yhden laskun periaatteella.

 

SEMINAARIN LUENNOITSIJAT JA JÄRJESTELY

Seminaari pidetään suomeksi. Esitysten diat ovat englanniksi ja niistä ja kaikista esityksistä annetaan kattava suomenkielinen tiivistelmä. Osallistujille luovutettava seminaarikansio sisältää väridiat tärkeimmistä kohdista. Luennoitsijoina ovat:

OSMO KETTUNEN; tekniikan tohtori,Foxx Oy HPJ,  FOXX-USA Inc toimitusjohtaja, American Institute of Industrial Engineers, International Institute of Engineering Systems, KONE vientijohtaja, Suomen USA:n Washingtonin suurlähetystö teollisuusneuvos, Suomen konsulaatit Los Angelesissa ja Dallasissa. Windsorin yliopisto Kanada ja Detroit: tutkija, teollisuustuotanto.  FOXX-Venäjän osakeyhtiöiden HPJ. Konsultoinnin referenssit useita satoja yrityksiä kansainvälisesti. Venäjältä myönnetty professorin ja akateemikon arvot liiketoiminnan ja modernin teollisuuden edistämisestä.

PIRKKO LEIVISKÄ; kauppatieteiden maisteri (HKKK), Foxx Oy toimitusjohtaja, Foxx-Venäjän yhtiöiden hallitutusten puheenjohtaja, konsultoinnin referenssit useita satoja yrityksiä Suomessa ja kansainvälisesti, pitkäaikainen kokemus Venäjän liiketoiminnasta ja sen järjestelyistä 1991 alkaen. Projektit: EU-maat, Venäjä, CIS-alue, USA, Kiina, Japani, Etelä-Afrikka, Lähi-itä ja GCC-maat.

NATALIA KRIVORUCHENKO; MSc, FOXX-Russia OOO ja sen alayhtiöiden pääjohtaja Venäjällä 1992 lähtien. Konsultoinnin referenssit useita satoja yrityksiä kansainvälisestia, Venäjän ja Suomen välisten ns ylätason virallisten  liiketoiminnallisten ja kaupallisten yhteistoimintasopimusten järjestelyt, Pietarin pormestariviraston ja kaupunkihallinnon kansainvälisten asioidenjohtaja. Projektit:Venäjä, IVY-maat, CIS-alue, EU-maat ja USA

LISÄTIEDOT JA OSALLISTUMINEN

Aika:                    Torstaina 30.3.2017 klo 9:30 – 12:00

Paikka:                Helsinki, Pääpostin kokoustilat, Mannerheim-aukio

Hinta:                  350 euroa  + alv

Kahvitarjoilu ja pikkupalat. Seminaarikansio väridioin. Suomenkielinen tiivistelmäteksti esityksistä.

Ilmoittautuminen:    ville.kettunen@foxx.fi  perjantaihin 17.3.2017 mennessä

 

 

for more information FOXX COMPANY